Kulttuuri

Kurki-salissa oli ”Viis papeista” orkesterin konsertti. Sen alussa oli nykyiseen Pöytyään sisältyvien kolmen kunnan edustajien puheenvuorot oman kotiseutunsa kulttuurista. Sain tehtäväkseni esitellä sitä mitä jo kuntien taivaaseen menneen Karinaisten kunnan kulttuurisaralla on tapahtunut.

Hyvät kuulijat! Ensimmäiseksi tuli mieleeni kysymys mitä kulttuuri on? Jostakin löysin selityksen, että se on ”henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuus: tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys”— aikaa annettiin 5 minuuttia.

Karinaisten alueen merkittävin kulttuuri on ollut agrikulttuuri joka on luonut pohjan henkiselle kulttuurille. Agrikulttuuri alkoi jossakin Lähi-idässä tai Afrikassa noin 10 000 vuotta sitten. Agrikulttuurin yleistymisen johdosta. Ihmisen ei enää tarvinnut elää ”luonnon armoilla” vaan kehittyi tapa jolla ruokaa oli tasaisemmin ja helpoimmin saatavilla. Jäi aikaa muuhunkin kuin ravinnon hankkimiseen. Ilman agrikulttuuria ei olisi syntynyt henkistä kulttuuria. Pitkän agrikulttuurikauden jälkeen koitti teollinen vallankumous, joka johti siihen että käsitöiden arvostus alkoi hiipua. Helpommalla ja halvemmalla ja nopeammin sai koneen tekemiä tuotteita, samalla ihmisten vapaa-aika ja kulttuuriharrastukset entisestään lisääntyivät.

Tämän henkisen kulttuurin tunnetuin henkilö on kuvanveistäjä akateemikko Wäinö Aaltonen. Hän syntyi räätäliperheen poikana vuonna 1894. Karinaisten kunta oli itsenäistynyt jo vuonna 1872, mutta papin puutteen takia täällä syntyneet kirjattiin Marttilan syntyneiden luetteloon. Siksi joissakin lähteissä Aaltosen syntymäkunnaksi on merkitty Marttila. Syntymätalo oli Mäenpäänkylän Uusitalo, mutta kummeina olivat isoäitini veli naapurin Vanhan-Värrin isäntä Heikki Juhonpoika Värri ja vaimonsa Josefiina Mikontytär. Wäinön ollessa 7-vuotias perhe muutti Hirvensaloon. Wäinö Aaltosen meriittien luetteleminen täyttäisi koko tähän esitykseen varatun ajan.

Kulttuurihenkilö joka merkittävästi on vaikuttanut kuntamme kirjasto- ja harrastustoimintaan oli varmaankin kirjailija Johannes Linnankoski (oikeammin Vihtori Peltonen) hän oli syntynyt vuonna 1869 Askolassa. Asui Karinaisissa 1900-luvun alussa vain kaksi vuotta, mutta hänen karismaattinen persoonallisuutensa tuli esille ja vaikka hän oli tullut tänne ”erämaan” rauhaan lukemaan laatimansa listan mukaan noin 400 kirjaa, hän oli heti mukana pitäjän riennoissa kulttuuri toimintaa kohottamassa. Veikko Knuutila julkaisi hiljattain tässä salissa kirjan Johannes Linnakoskesta.

Nuorisoseuran myötä näyttämötoiminta on ollut varsin suosittu kulttuurin alue meillä. Tämän kulttuurialueen väriläikkä oli näyttelijä ja näytelmäohjaaja Hilly Lindqvist  joka oli syntynyt Helsingissä vuonna 1889. Hän oli esiintynyt useissa kokoillanelokuvissa. Karinaisissa hän asui jo 1930-luvulla ja sitten elämänsä viimeiset 15 vuotta. Hän kehitti Karinaisten Nuorisoseuran näyttämötoiminnan ammattiteatteritasolle.

Varmaankin hänestä sai innostuksen näyttelijä ja ohjaaja Ossi Räikkä joka oli syntynyt Karinaisissa vuonna 1935. Ossi Räikkä toimi näyttelijänä ja ohjaajana useissa teattereissa, hänellä oli kolme elokuvaroolia. Hänen äitinsä Irja Räikkä os. Salonen tunnettiin Karinaisten Nuorisoseuran teatterielämän suurena vaikuttajana useiden vuosien ajan.

Kirjallisuuteen liittyvät monen karinaislaisen kulttuuriharrastukset. Paikallishistorian, joka myös on eräs kulttuurin alue tutkijana toimi pitkään maanviljelijä, pakinoitsija ja harrastetaiteilija Eljas Vainio. Hänen kirjallisia julkaisujaan ovat Uutta ja vanhaa Karinaisista sekä Lisäyksiä Karinaisten historiaan ja monet pakinat Kunnallisessa Viikkolehdessä. professori Toivo Lehtisalo joka asui Kyrössä vuosina 1915-1920. Hän on kirjoittanut useampia kirjoja Jurasamojedien elämästä ja kulttuurista. Pertti Lehtonen on yhdessä Olli Saarisen kanssa tehnyt varsin seikkaperäisen kirjan Karinaisten vanhan hautausmaan hautakivien perusteella. Esko Hallanheimo on kääntänyt suomenkielelle S.G. Elmgrenin kirjan Marttilan, Karinaisten, Kosken ja Tarvasjoen historia vuodelta 1857. Tässä mainitsen vain niitä henkilöitä jotka ovat sivunneet minulle rakasta alaa — paikallishistoriaa.

Ruumiinkulttuuri edustajiksi voidaan mainita vuonna 1912 Suomea Tukholman olympialaisissa edustaneet Karinaisissa syntyneet Vilho Tilkanen ja Jalmari Eskola. Tilkanen saavutti pyöräilyssä 320 kilometrin matkalla sijan 21 ja joukkuekilpailussa viides ja Jalmari oli maastojuoksussa henkilökohtaisessa kilpailussa 4. ja sai joukkuekilpailun hopeamitalin.

Kulttuuriin piiriin kuuluu myös vuonna 1926 Karinaisissa ilmestymisen aloittanut paikallislehti Auranmaan Viikkolehti, aikaisemmin Kunnallinen Viikkolehti. Lehden perustajia olivat kauppias Väinö Kallioinen ja päätoimittaja Paavo Ketola. Ketola oli lehden päätoimittaja vuosina 1952-1963. Voidaan mainita, että lehden ensimmäisenä päätoimittajana toimi edellä mainitun Hilly Lindqvistin veli Johan Lindqvist vuosina 1926-1928.

Olen tässä pystynyt vain varsin rajoitetusti kertomaan kotikuntani kulttuurihenkilöistä. Varmasti voidaan esittää muitakin merkittäviä pitäjämme kulttuurihenkilöitä, mutta nämä mainitut tulivat mieleen lyhyen valmisteluaikani puitteissa.

Tietoja Pekka Eskola

Pitkän päivätyön jälkeen pitäisi levätä, mutta en mitenkään malta.
Kategoria(t): Yleinen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

79 − = 75